S-Pankki: Joka kolmas lapsiperhe huolissaan digiturvallisuudesta

S-Pankki julkaisi uuden digiturvallisuustutkimuksen

S-Pankki julkaisi 21. elokuuta 2026 Arjen turvabarometri 2026 -tutkimuksen, joka valottaa lasten digiturvallisuuteen liittyviä huolenaiheita suomalaisissa perheissä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten kokemukset verkossa koskettavat laajasti perhe-elämää, ja aihe on noussut yhä keskeisemmäksi osaksi arjen turvallisuutta. Tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas lapsiperheessä asuva kertoo, että lähipiirinsä lapsi on kokenut nettikiusaamista tai ahdistelua vähintään kerran. Tilanne on vakavampi osalle perheistä: joka viides lapsiperheissä asuva kertoo, että lähipiirinsä lapsi on kokenut tällaista kohtelua useammin kuin kerran. Nämä luvut korostavat, että kyseessä ei ole harvinaistapaus, vaan laajalle levinnyt ilmiö, joka vaatii huomiota. Tulokset antavat perustelut sille, miksi perheiden kannattaa keskustella digitaalisesta käytöksestä jo nyt, ennen kuin ongelmat syventyvät. Ajankohta on merkityksellinen, sillä koulujen alkaessa lapset ja nuoret palaavat paitsi luokkahuoneisiin myös koulun yhteisiin viestiryhmiin ja muihin digitaalisiin ympäristöihin. Kaverisuhteet ja koulupäivien tapahtumat jatkuvat pikaviestimissä, sosiaalisessa mediassa ja peleissä, mikä tekee tilanteesta erittäin ajankohtaisen juuri nyt.

Digiturvallisuus on koko perheen asia

S-Pankin tietoturvajohtaja korostaa, että lasten turvallisuus verkossa ei ole vain lasten oma asia, vaan se on olennainen osa koko perheen digiturvallisuutta. Tämä näkökulma on erityisen ajankohtainen nyt, kun koulut alkavat ja lapset sekä nuoret palaavat aktiivisesti digitaalisiin ympäristöihin. Koulujen alkaessa arki siirtyy osittain verkkojen puolelle: kaverisuhteet, koulupäivien tapahtumat ja yhteiset viestiryhmät jatkuvat pikaviestimissä, sosiaalisessa mediassa ja peleissä. Nämä samat ympäristöt, joissa luottamus ja yhteisöllisyys rakentuvat, sisältävät myös uusia haasteita ja riskejä, joihin perheiden on hyvä varautua yhdessä. Tietoturvajohtajan mukaan perheiden kannattaa ottaa digiturvallisuus vakavasti ja käydä läpi digitaaliset tapansa yhdessä. Kun vanhemmat ja lapset ymmärtävät, miten verkossa toimiminen vaikuttaa koko perheen turvallisuuteen, riskien hallinta helpottuu. Tämä ei tarkoita pelkkää valvontaa, vaan yhteistä keskustelua ja sääntöjen sovittamista, jotka sopivat perheen arkeen. S-Pankin tutkimus tukee tätä näkemystä osoittaen, että lasten verkossa kohtaamat kokemukset heijastuvat suoraan perheen kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Koulujen alkaminen tuo digitaaliset ympäristöt arkeen

Tutkimuksen julkaisuaika elokuun lopulla ei ole sattumaa, vaan se osuu suoraan koulujen alkamiseen. Kun oppilaitokset avaavat ovensa, lapset ja nuoret palaavat paitsi fyysisiin luokkahuoneisiin myös koulun yhteisiin viestiryhmiin ja muihin digitaalisiin ympäristöihin. Tämä siirtymä tarkoittaa, että kaverisuhteet ja koulupäivien tapahtumat jatkuvat nyt aktiivisesti pikaviestimissä, sosiaalisessa mediassa ja peleissä. Nämä samat ympäristöt, joissa arki etenee, muodostavat myös sen tilan, jossa digiturvallisuus on käytännössä läsnä joka hetki. Suomalaisille perheille tämä ajankohta on erityisen merkityksellinen, sillä digitaalinen vuorovaikutus ei pysäydy koulun puitteissa. Viestintä jatkuu kotiin, ja vanhemmat kohtaavat samat tilanteet, joista heidän lapsensa ovat kertoneet. Kun kouluyhteisöt aktivoituvat, myös mahdolliset konfliktit ja ahdistelun muodot voivat siirtyä näihin yhteisiin kanaviin. Siksi nyt on ajankohtainen hetki pohtia, miten perheessä puhutaan näistä tilanteista. Tavoitteena ei ole pelkkä tekninen suojaus, vaan ymmärrys siitä, missä ympäristöissä lapset viettävät aikaa ja miten heihin voi luottaa. Kun digitaaliset ympäristöt ovat osa arkea, myös niiden turvallisuus on perheen yhteinen asia. Samanaikaisesti viranomaisjärjestelmien toimintavarmuus on ollut keskeinen teema: Tuomioistuinvirasto tiedotti 20. elokuuta, että AIPA-järjestelmän laajavaikutteinen häiriö on ohi. Häiriö alkoi maanantaina 17. elokuuta ja se näkyi käyttäjille merkittävänä hitautena sekä kirjautumisongelmina, minkä vuoksi järjestelmän käyttö oli pääosin estynyt. AIPA on yleisten tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen käyttämä asian- ja dokumentinhallinnan järjestelmä, jota käyttää yhteensä noin 4 000 virkamiestä. Järjestelmän toiminta on nyt palautunut normaaliin, mikä korostaa digitalisoitujen palveluiden merkitystä ja haavoittuvuutta samanaikaisesti.