MARI-kauppapaikan käyttöönotto viivästyy syys-lokakuuhun 2027

MARI-kauppapaikan käyttöönotto viivästyy

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt, joiden joukossa on myös Fingrid, ovat päättäneet siirtää yhteistä liittymistään eurooppalaiselle mFRR-energian kauppapaikalle eli MARI-kauppapaikalle. Fingrid julkisti päätöksen 2.9.2026, mikä tekee uutisesta ajankohtaisen. Kauppapaikan käyttöönoton viivästyminen on merkittävä muutos Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden kehityssuunnitelmissa ja vaikuttaa tulevien vuosien markkinarakenteeseen. Todennäköisimpänä uutena käyttöönottoajankohtana pidetään syys–lokakuuta 2027. Aikataulu mahdollistaa Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden yhteisen liittymisen MARI-kauppapaikalle sekä antaa riittävästi aikaa tarvittavien uusien pohjoismaisten markkinaominaisuuksien toteuttamiseksi eurooppalaiselle kauppapaikalle. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jatkavat valmisteluja MARI-kauppapaikkaan liittymiseksi ja tekevät samalla tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen hankkeen kanssa varmistaakseen, että tarvittavat pohjoismaissa käytössä olevat markkinaominaisuudet saadaan valmiiksi MARI-kauppapaikalla ennen liittymistä.

Miksi aikataulu siirtyy

Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden mukaan siirto ei ole pelkkä viivästys, vaan tarpeellinen tila varmistaa teknisen valmiuden. Uusi aikataulu mahdollistaa yhteisen liittymisen MARI-kauppapaikalle samalla, kun sille varataan riittävästi aikaa. Keskeinen syy on se, että eurooppalaiselle kauppapaikalle on toteutettava uusia, pohjoismaisiin olosuhteisiin sopivia markkinaominaisuuksia. Nämä ominaisuudet ovat välttämättömiä, jotta pohjoismainen sähkömarkkinoiden toiminta toimii luotettavasti myös yhteisellä alustalla.

Kantaverkkoyhtiöt jatkavat valmisteluja tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen hankkeen kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki tarvittavat pohjoismaiset markkinaominaisuudet saadaan valmiiksi ennen liittymistä. Tämä yhteistyö on kriittistä, sillä pohjoismainen markkinarakente eroaa monista muista eurooppalaisista malleista, ja sen siirto vaatii tarkkaa teknistä sovitusta. Aikataulun siirtäminen antaa siis tilaa sille, että muutospyynnöt ja tekniset ratkaisut ehtivät toteutua laadukkaasti ilman kiirettä, joka voisi heikentää järjestelmän luotettavuutta tulevaisuudessa.

Pohjoismaiden yhteistyö jatkuu

Vaikka aikataulu on siirtynyt, pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt eivät ole keskeyttäneet valmistelujaan. Yhtiöt jatkavat nyt aktiivisesti työtä MARI-kauppapaikkaan liittymistä varten. Tätä varten pohjoismaiset yhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen hankkeen kanssa. Yhteistyö on kriittistä, sillä pohjoismaisten markkinoiden erityispiirteet, kuten tiiviisti toisiinsa sidotut sähköverkot ja spesifit tasapainotusmekanismit, on integroitava MARI-kauppapaikan rakenteeseen. Aikataulun siirtäminen mahdollistaa tämän prosessin toteuttamisen ilman kiirettä, mikä vähentää riskiä virheille ja varmistaa, että uudet järjestelmät toimivat luotettavasti. Fingridin ja muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö korostaa, että vaikka tekninen toteutus viivästyy, strateginen tavoite yhdistää Pohjoismaiden markkinat eurooppalaiseen kokonaisuuteen pysyy voimassa. Valmistelut keskittyvät nyt teknisten vaatimusten täyttämiseen ja kriittisten muutospyyntöjen käsittelyyn, jotta liittyminen onnistuu suunnitellusti syksyllä tai lokakuussa 2027.

Samanaikainen infrastruktuurikehitys Lapissa

Sähkömarkkinoiden teknisten uudistusten rinnalla Pohjois-Suomessa edistyy samanaikaisesti merkittävä luonto- ja vesistöinfrastruktuurin kehitys, joka korostaa alueen monipuolista kasvua. Lapin elinvoimakeskuksen tiedotteen mukaan Siikalatvalla sijaitsevan Kortteisen tekojärven säännöstelypadolle rakennettu kalatie avattiin 1.9.2026. Syksyllä 2025 käyttöön otettu kalatie mahdollistaa kalojen nousun Kortteisen padon ohi ja palauttaa kulkuyhteyden Lamujoen ylemmille jokiosuuksille. Lamujoki on Siikajoen suurin sivujoki, ja Kortteisen tekojärvi sijaitsee joen keskiosalla. Kortteisen tekojärvi on rakennettu tulvasuojelun tarpeisiin vuonna 1968, ja sen säännöstelypadolla säädellään Lamujoen virtaamaa. Syksyllä 2025 valmistuneen Kortteisen kalatien kautta johdetaan pääosa Lamujoen virtaamasta. Säännöstelypadon luukun kautta voidaan johtaa vettä silloin, kun kaikki vesi ei mahdu kulkemaan kalatien kautta. Uusi kalatie on pääosin luonnonmukainen, mikä tukee alueen luonnon monimuotoisuutta ja kalakantojen elinoloja. Tämä infrastruktuuriprojekti on esimerkki siitä, miten Pohjois-Suomessa edistetään sekä teknistä että luontoa kunnioittavaa kehitystä samanaikaisesti, tukeen alueen elinvoimaa ja kestävyyttä.

Kortteisen kalatien avajaiset vietiin 1.9.2026, ja tilaisuus korosti uuden vaellusreitin merkitystä Lamujoen ekosysteemille. Uusi reitti palauttaa kalojen kulkuyhteyden, joka oli katkennut ylemmille jokiosuuksille, ja se on olennainen askel alueen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Lapin elinvoimakeskuksen tiedotteen mukaan kalatie on suunniteltu pääosin luonnonmukaiseksi, mikä minimoi ympäristövaikutukset ja tukee kalakantojen elinoloja. Tämä kehitys on osa laajempaa pohjoissuomalaista infrastruktuuristrategiaa, jossa tekniset uudistukset ja luonnonvarojen hoito etenevät käsi kädessä. Kortteisen tekojärven säännöstelypadon ja uuden kalatien yhteistoiminta varmistaa, että Lamujoen virtaamaa voidaan hallita tehokkaasti samalla, kun kalakannat saavat mahdollisuuden palautua. Tämä monipuolinen lähestymistapa korostaa Pohjois-Suomen kykyä tasapainottaa energiantuotannon tarpeet ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, mikä on keskeistä alueen elinvoiman ja kestävän kehityksen kannalta.