Apotti-kriisi: Vantaan ja Keravan aluehallitus vaatii lisäselvityksiä

Aluehallitus vaatii lisäselvityksiä Apotti-järjestelmän jatkosta

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui 8. syyskuuta 2026 ja teki päätöksen, joka muuttaa Apotti-järjestelmän kriisin ratkaisupolun suuntaa. Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen saamaa selvitystä asiakas- ja potilastietojärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdoista. Aluehallitus edellyttää nyt lisäselvityksiä ja jatkoarviointia ennen kuin järjestelmän jatkosta voidaan tehdä lopullisia päätöksiä.

Jatkoarvioinnin keskiössä on selvityksessä suositellun tehostamis- ja kehittämisohjelman onnistumisen edellytykset. Hallitus haluaa varmistua siitä, onko ohjelman tavoitteet realistisia ja toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa. Tämä vaihe siirtää painopisteen välittömästä toiminnasta laajempaan strategiseen arviointiin, jossa tarkastellaan järjestelmän jatkokehityksen kokonaisvaltaista kestävyyttä.

Päätös on merkittävä käännepiste, sillä se edellyttää, että järjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdot arvioidaan uudelleen perusteellisesti. Aluehallitus ei hyväksy suositusta ohjelmaa sellaisenaan, vaan vaatii lisäselvityksiä, jotka tukevat päätöksentekoa. Tämä lähestymistapa korostaa tarvetta läpinäkyvälle ja perusteluille perustuvalla toiminnalla potilastietojärjestelmän kehittämisessä.

Selvitys koski koko HUS-alueen potilastietojärjestelmää

Käsitellyn selvityksen laajuus ulottui yksittäisen hyvinvointialueen rajojen ulkopuolelle. Aluehallitus käsittelee HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteisesti tilaamaa selvitystä, joka arvioi asiakas- ja potilastietojärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehtoja. Tämä kolmipuolinen tilausmalli korostaa, että kyseessä on laaja alueellinen kokonaisuus, jossa eri toimijoiden järjestelmät ja prosessit ovat tiiviisti toisiinsa sidoksissa. Selvitys ei siis koske vain Vantaan ja Keravan paikallista toimintaa, vaan se kattaa koko HUS-alueen potilastietojärjestelmän rakenteen ja toimivuuden. Tällainen laajuus selittää, miksi päätöksenteko vaatii laajempaa näkökulmaa kuin pelkkä paikallinen hallinto. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa päätöksenteon tueksi kokonaisvaltaista tietoa järjestelmän kehityksestä. Tämä jatkoarviointi on välttämätön vaihe, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmän tulevaisuuden suunnitelmat ovat realistisia ja toteutettavissa käytännössä. Selvityksen laajuus ja monipuolisuus korostavat, että potilastietojärjestelmän kehittäminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii jatkuvaa arviointia ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Aluehallituksen edellytys lisäselvityksistä ja jatkoarviointista on siten luonteva seuraus selvityksen laajasta piiristä ja sen keskeisestä rolist alueen terveydenhuollon toiminnassa.

Päätöksenteko edellyttää kokonaisvaltaista arviointia

Aluehallituksen edellyttämä jatkoarviointi ei ole pelkkä byrokraattinen viivästys, vaan välttämätön askel luotettavan päätöksenteon varmistamiseksi. Selvityksen taustalla on tarve tuottaa hallitukselle kokonaisvaltaista tietoa järjestelmän tulevaisuudesta, jotta valinnat perustuvat vankkaan perustaan eikä pelkkään hetkelliseen paineeseen. Arvioinnin keskiössä on selvittää, onko suositeltu tehostamis- ja kehittämisohjelma todella toteutettavissa asettamissaan aikatauluissa ja resurssirahkeilla.

Tämä vaihe siirtää keskustelun teknisen toimivuuden ulkopuolelle ja syventää strategista näkökulmaa. Hallitukselle on kertyttävä riittävä varmuus siitä, että ehdotetut tavoitteet ovat realistisia ja että järjestelmän jatkaminen tai vaihtaminen tuottaa konkreettista hyötyä potilasturvallisuudelle ja hoitoketjun sujuvuudelle. Ilman tätä laajempaa arviointia riskinä olisi sitoutua ratkaisuun, jonka pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole riittävästi tunnettuja.

Suomalaisille terveydenhuollon käyttäjille tämä prosessi on merkityksellinen, sillä potilastietojärjestelmän toimivuus vaikuttaa suoraan arjen hoitoon. Aluehallitus on nyt asettanut selkeät kriteerit: ennen lopullista päätöstä on osoitettava, että valittu polku on kestävä ja että sen onnistumisen edellytykset täyttyvät. Tämä varmistaa, että tulevat investoinnit ja muutokset perustuvat kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen, ei vain välittömään kriisin ratkaisemiseen.

Samana päivänä Oulussa avattiin uusi opetusravintola

Apotti-järjestelmän kriisin keskellä 8. syyskuuta 2026 Oulussa tapahtui toinen, terveydenhuollon ulkopuolella sijoittuva uutistapahtuma, joka korostaa koulutuskuntayhtymien aktiivista toimintaa. Koulutuskuntayhtymä OSAO avasi uuden opetusravintolan nimeltä Kotkankulma Kaukovainiolle osoitteeseen Kotkantie 1. Ravintolan avajaiset olivat osa OSAOn ravintola- ja catering-alan koulutusta, ja sen toiminta jatkaa aiemmin Oulun keskustassa Kasarmintiellä toimineen Hilikun toimintaa uusissa tiloissa ja uuden nimen alla.

Uusi opetusravintola tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella alan työtehtäviä aidossa asiakaspalvelu- ja ravintolaympäristössä, missä kaikki palvelut toteutetaan opiskelijoiden voimin opettajien ohjauksessa. Kotkankulmassa on tarjolla lounasbuffet, bistro sekä kahvila, ja ravintola tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden nauttia opiskelijoiden valmistamista ruoista. Vaikka OSAOn uutinen ei liity suoraan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen päätökseen, se tuo esiin samana päivänä tapahtuneen koulutusalan uudistumisen, joka on osa laajempaa julkisen sektorin toimintaa.