Fingrid valitsi Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan kohteet

Fingrid julkisti Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan kohteet

Fingrid Oyj on valinnut Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen järjestelmäsuojan kohteet kaudelle, joka alkaa tammikuussa 2027 ja päättyy maaliskuussa 2028. Yhtiö julkisti valinnat 9. syyskuuta 2026, mikä merkitsee konkreettista päätöstä sähköverkon toiminnan varmistamiseksi seuraavan vuoden alusta lähtien. Hankinta on tehty Energiaviraston päätöksen mukaisesti, ja se korvaa nykyisen järjestelyn, joka päättyy vuoden 2026 lopussa. Tämä siirtymä on kriittinen, sillä vanha sopimus päättyy, ja sen tilalle tulee uusi, Fingridin järjestämä tarjouskyselyyn perustuva kokonaisuus, joka takaa jatkuvuuden sähköverkon hallinnassa. Prosessi on järjestetty avoimella tarjouskyselyllä, mikä varmistaa, että valitut kohteet täyttävät verkon toiminnan kannalta tiukat tekniset ja luotettavuusvaatimukset. Uusi järjestely on välttämätön, jotta ydinvoimalaitoksen tuotanto voidaan hallita turvallisesti ja verkon taajuus voidaan säilyttää vakaana myös häiriötilanteissa.

Valittuihin osapuoliin kuuluvat muun muassa Kemira Chemicals Oy, Metsä Board Oyj, Neoen Storage Finland 1 Oy, Sappi Finland Operations Oy, Stora Enso Oyj, Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy sekä UPM Communication Papers Oy. Osapuolten kohteista osa on suunniteltu liittyvän OL3:n järjestelmäsuojaan alkuvuoden 2027 aikana, mikäli tarvittavien tiedonsiirtoyhteyksien toteutus osoittautuu mahdolliseksi. Tämä aikataulu korostaa teknisten valmiuksien merkitystä, sillä järjestelmäsuojan toimivuus edellyttää luotettavia yhteyksiä kohteiden ja Fingridin välillä. Uusi järjestely varmistaa, että sähköverkon taajuuden säilyminen on hallinnassa myös silloin, kun ydinvoimalaitoksen tuotantoa ei voida käyttää välittömästi verkon tasapainottamiseen.

Suuret teollisuusyritykset ja sähkönvarastointi mukana

Valittuun joukkoon kuuluvat useat Suomen suurimmat teollisuusyritykset, jotka ovat keskeisiä sähköverkon tasapainottajia. Listalla näkyvät muun muassa Kemira Chemicals Oy, Metsä Board Oyj, Sappi Finland Operations Oy, Stora Enso Oyj sekä UPM Communication Papers Oy. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on mukana luonnollisesti, sillä yhtiö toimii ydinvoimalaitoksen omistajana ja operattorina. Lisäksi valituksi on tullut Fortum Power and Heat Oy sekä Helen Oy, jotka edustavat energiantuotantoa ja kaukolämpöä. Nämä yritykset edustavat monipuolista kokonaisuutta, jossa on mukana sekä sähkön kuluttajia että tuottajia, mikä on olennaista verkon joustavuudelle.

Erityistä huomiota herättää Neoen Storage Finland 1 Oy:n valinta. Yhtiö edustaa sähkönvarastointia, joka on yhä tärkeämpi osa sähköverkon joustavuutta ja vakautta. Sähkönvarastointi mahdollistaa sähkösiirron ajallisesti, mikä auttaa tasapainottamaan verkkoa hetkissä, jolloin tuotanto ja kulutus eivät täsmää. Tämä on erityisen relevanttia, kun uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa ja tuotanto vaihtelee säätilanteen mukaan. Valitut yritykset sitoutuvat osallistumaan järjestelmäsuojaan, mikä tarkoittaa, että ne voivat joutua vähentämään sähkönkulutustaan tai muuttamaan tuotantoaan Fingridin ohjauksen mukana kriittisissä tilanteissa. Järjestelyjen käynnistyminen ei kuitenkaan ole täysin välitön: osapuolten kohteista osa on suunniteltu liittyvän järjestelmäsuojaan vasta alkuvuoden 2027 aikana, mikäli tarvittavien tiedonsiirtoyhteyksien toteutus osoittautuu mahdolliseksi.

Miten järjestelmäsuoja toimii ja miksi se on tärkeä

Järjestelmäsuoja on kriittinen osa sähköverkon vakautta, sillä se varmistaa, että ydinvoimalaitoksen tuotanto pysyy synkronissa verkoston kanssa. Jos verkossa tapahtuu häiriö, kuten taajuuden nopea muutos, järjestelmäsuoja reagoi automaattisesti. Se voi joko katkaista laitoksen tuotannon tai säätää sitä, jotta verkko pysyy vakaana. Tämä toiminto on erityisen tärkeää, koska ydinvoimalaitokset ovat suuria tuotantoja, jotka voivat vaikuttaa koko kansallisen verkon selkeytykseen, jos niitä ei hallita tarkasti. Järjestelmäsuojan tehtävänä on toimia verkon "turvaventtiilinä", joka estää häiriöiden leviämisen laajemmaksi katkoksiksi.

Laki ja viranomaispäätökset määrittelevät, kuka vastaa tämän suojan hankinnasta. Energiaviraston päätöksen mukaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen järjestelmäsuojaan osallistuvien kohteiden hankinta on Fingridin tehtävä. Tämä tarkoittaa, että Fingrid ei vain valvota verkkoa, vaan se on aktiivisesti hankkimassa ja ylläpitämässä niitä teknisiä järjestelmiä, jotka mahdollistavat laitoksen turvallisen liittymisen verkkoon. Hankinta on järjestetty tarjouskyselyn kautta, mikä takaa, että suojan toiminnallisuus ja luotettavuus täyttävät tiukat vaatimukset. Tällainen erillinen hankintaprosessi erottaa suojan hankinnan laitoksen omasta toiminnasta, mikä vahvistaa verkon itsenäistä hallittavuutta ja turvallisuutta koko maan tasolla. Tämä roolijaottelu on keskeinen osa Suomen sähköverkon toimintamallia.

Uusi järjestely astuu voimaan vuoden 2027 alussa

Uusi järjestelmäsuojajärjestely astuu virallisesti voimaan vuoden 2027 alussa, kun Fingrid aloittaa hankinnan 1.1.2027. Tämä siirtymäkausi on kriittinen sähköverkon toiminnan kannalta, sillä vanha järjestely päättyy vuoden 2026 lopussa ja sen tilalle tulee uusi, Fingridin järjestämä tarjouskyselyyn perustuva kokonaisuus. Hankinnan kesto ulottuu maaliskuun 2028 loppuun, jolloin järjestely on voimassa yli vuoden ajan. Tämä varmistaa, että verkolla on riittävästi aikaa vakiinnuttaa uudet yhteydet ja prosessit ennen seuraavaa hankintakierrosta.

Erityistä huomiota herättää aikataulun toteutuminen valittujen kohteiden osalta. Lähdeaineiston mukaan osa valituista kohteista on suunniteltu liittyvän Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan vasta alkuvuoden 2027 aikana. Tämä ei ole automaattista, vaan liittyminen edellyttää, että tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet onnistutaan toteuttamaan ajoissa. Jos tekniset yhteydet eivät ole valmiina, liittyminen voi viivästyä, mikä vaikuttaa suoraan järjestelmän varmuuteen alkuvuonna. Tiedonsiirto on kriittistä, jotta Fingrid voi ohjata kohteiden toimintaa reaaliajassa ja varmistaa verkon vakauden. Suomalaisille sähkönkäyttäjille ja teollisuudelle tämä tarkoittaa, että sähköverkon toimintavarmuus perustuu nyt näiden suurten teollisuusyritysten ja sähkönvarastointikohteiden kykyyn toimia luotettavasti. Järjestelmäsuojan tehtävänä on varmistaa, että ydinvoimalaitoksen tuotanto pysyy verkon tasapainossa, ja sen onnistuminen riippuu nyt näiden uusien osapuolten teknisestä valmiudesta ja yhteistyöstä Fingridin kanssa.