Saturday · 5.9.2026 Yrittäjyyden uutiset, oppaat ja vertailut
uutiset

EVA: Suomalaiset toivovat lisää yrityksiä, mutta yrittäjyys ei houkuta

EVAn kevään 2026 tutkimus: 89 % haluaa lisää kasvavia yrityksiä, mutta vain 30 % kokee yrittäjyyden houkuttelevaksi. YEL-uudistukset keskiössä.

Artikkelikuva.

Suomalaiset toivovat talouskasvua

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi 5.9.2026 kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksensa, joka paljastaa suomalaisien vahvan toiveen talouskasvusta. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset katsovat, että Suomen talouden tarvitsee kipeästi lisää kasvavia yrityksiä. Tämä näkemys on poikkeuksellisen laaja-alainen, sillä 89 prosenttia vastaajista ajattelee, että talous tarvitsee kipeästi paljon enemmän kasvavia yrityksiä. Suurin osa suomalaisista, eli 77 prosenttia, katsoo lisäksi, että koko yhteiskunta hyötyy, jos suhtaudutaan myönteisemmin yrittämiseen. Nämä tulokset korostavat, että yrittäjyys nähdään keskeisenä moottorina talouden elinvoimalle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. Vaikka yrittäjyys ei houkuta yksilöitä, yhteiskunnallinen konsensus talouskasvun tarpeesta on vahva. EVA:n tutkimus tukee näkemystä, jossa yritysten kasvu on välttämätöntä Suomen talouden toimivuuden kannalta. Suomalaiset haluavat siis lisää yrityksiä, vaikka henkilökohtainen houkutus yrittäjyyteen onkin heikentynyt. Tämä ero yhteiskunnallisen toiveen ja yksilöllisen motivaation välillä on keskeinen havainto kevään 2026 tutkimuksessa. Lukijalle tämä tarkoittaa, että taloudelliset odotukset ja henkilökohtaiset uravalinnat ovat eriytyneet: vaikka valtaosa tunnistaa kasvun tarpeen, se ei automaattisesti muutu yrittäjyyteen ryhtymiseen ilman lisätoimia. Tutkimuksen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvystä, ja vastaajien vahva painotus kasvun tarpeelle viittaa siihen, että nykyinen yrityskanta ei riitä tuottamaan tarvittavaa arvoa. Tämä yhteiskunnallinen odotus luo painetta uudistuksille, jotka voivat poistaa esteitä yritysten kasvulle ja uudistumiselle.

Yrittäjyys ei houkuta

Vaikka tarve kasvaville yrityksille on selvä, henkilökohtainen halu ryhtyä yrittäjäksi on heikentynyt. EVAn kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yrittäjäksi ryhtyminen houkuttaa aiempaa harvempaa suomalaisia. Vain kolme kymmenestä eli 30 prosenttia vastaajista kokee yrittäjäksi ryhtymisen henkilökohtaisesti houkuttelevaksi. Tämä tarkoittaa, että enemmistö, 59 prosenttia, ei pidä yrittäjyyttä itselleen houkuttelevana vaihtoehtona.

Tämä tilanne korostaa jännitettä taloudellisen tarpeen ja yksilön motivaation välillä. Suomalaiset tunnistavat, että talouskasvu vaatii uusia toimijoita, mutta he eivät välttämättä näe itseään sopivina henkilöinä tällaiseen rooliin. Tutkimus paljastaa, että yrittäjyys ei enää houkuttele laajaa yleisöä samalla tavalla kuin aiemmin. Tämä voi olla haaste tulevaisuuden elinkeinoelämälle, sillä ilman uusia yrittäjiä on vaikea luoda kasvua ja uudistusta. Suomalaisille on tärkeää ymmärtää, miksi yrittäjyys ei houkuta, jotta yhteiskunta voi pohtia, miten yrittämistä voidaan tukea ja tehdä houkuttelevammaksi. Vaikka valtaosa haluaa lisätä yrittäjien valinnanvapautta, kuten YEL-asioissa, perusmotivaatio puuttuu suurimmalta osalta väestöstä. Tämä tilanne vaatii tarkempaa analyysiä ja mahdollisesti uusia toimia, jotka voivat muuttaa suomalaisten asennetta yrittäjyyteen ja kannustaa heitä ottamaan riskin. Heikentynyt houkutus viittaa siihen, että nykyiset kannustinjärjestelmät eivät enää riitä houkuttelemaan uusia toimijoita markkinoille. Lukijalle tämä tarkoittaa, että yrittäjyyteen ryhtyminen nähdään yhä useammin riskinä, josta ei ole varmaa palkkiota, mikä selittää motivaation laskua.

YEL-järjestelmän uudistukset

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että nykyinen yrittäjyyden tukirakenne ei välttämättä vastaa suomalaisten odotuksia. EVAn kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö haluaa lisätä yrittäjien valinnanvapautta muun muassa YEL-asioissa. Tämä havainto korostaa sitä, että yrittäjyyteen suhtautuminen ei ole pelkkä mielipidekysymys, vaan se liittyy konkreettisiin taloudellisiin ja hallinnollisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat päätökseen ryhtyä yrittäjäksi.

YEL-järjestelmän uudistukset voivat olla keskeinen askel kohti tilanteen parantamista. Jos yrittäjien valinnanvapautta laajennetaan, se voi vähentää yrittäjyyteen liittyviä riskejä ja hallinnollista taakkaa. Tutkimus paljastaa, että vaikka suomalaiset toivovat lisää kasvavia yrityksiä, henkilökohtainen houkutus ryhtyä yrittäjäksi on heikentynyt. Vain kolme kymmenestä kokee yrittäjäksi ryhtymisen houkuttelevaksi, mikä viittaa siihen, että nykyiset ehdot eivät riitä houkuttelemaan uusia yrittäjiä. YEL-asioissa tehtävät muutokset voivat auttaa poistamaan näitä esteitä ja luomaan suotuisammat olosuhteet yrittäjyydelle. Uudistusten onnistuminen riippuu siitä, onko valinnanvapauden lisääminen toteutettavissa siten, ettei se heikennä yrittäjien sosiaalista suojaa. Tämä tasapainottelu on kriittinen, jotta yrittäjyys voisi houkutella laajempaa väestöä ja tukea Suomen talouden kasvua. Lukijalle tämä tarkoittaa, että hallinnollisten esteiden poistaminen on konkreettinen keino, jolla voidaan edistää yrittäjyyttä ilman, että yksilöiden taloudellinen turvallisuus vaarantuu. YEL-maksujen ja vakuutusten joustavuus on keskeinen tekijä, joka voi madaltaa kynnystä yrittäjyyteen ryhtymiselle.

Yhteiskunnan hyöty

Vaikka henkilökohtainen houkutus ryhtyä yrittäjäksi on heikentynyt, suomalaiset näkevät selvästi, että yrittäjyys on keskeinen voimavaro koko yhteiskunnalle. EVAn kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yli kolme neljästä eli 77 prosenttia vastaajista katsoo, että koko yhteiskunta hyötyy siitä, jos Suomessa suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen. Tämä suuri enemmistön tuki korostaa, että yrittäjyyden edistäminen ei ole vain yksittäisten ihmisten valinta, vaan se koskee laajemmin yhteiskunnan toimintakykyä ja hyvinvointia.

Tämä näkemys viittaa siihen, että suomalaiset ymmärtävät yrittäjyyden roolin talouden elinvoimassa ja palveluiden kehittämisessä. Kun suuri osa väestöstä uskoo yhteiskunnalliseen hyötyyn, se luo pohjan sille, että yrittäjyyteen suhtautuminen ja sen edellytykset voivat olla julkisessa keskustelussa keskeisempiä aiempaa. Tutkimus tukee näin ollen ajatusta, että yrittäjyyden edistäminen on yhteinen etu, ei vain yksilöllinen uravalinta. Suomalaisille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhteiskunnallinen tuki ja suhtautuminen voivat vaikuttaa siihen, kuinka moni uskallaa ryhtyä yrittäjäksi, vaikka henkilökohtainen houkutus olisikin heikentynyt. Yhteiskunnallinen konsensus luo painetta uudistuksille, jotka voivat muuttaa yrittäjyyden houkuttelevuutta ja tukea talouden kasvua. Lukijalle tämä tarkoittaa, että yrittäjyyden edistäminen on yhteinen asia, ja positiivisempi suhtautuminen voi avata uusia mahdollisuuksia kaikille.

Lähteet

S
Kirjoittaja sparkter-admin

Kirjoittaa yrittäjyydestä, verotuksesta ja yrityskaupoista selkokielellä.

Seuraa